Muumien taikatalvi

Me tehtiin tänään ensimmäinen hiihtolomareissu Muumimaailmaan taikatalveen. Itse olen haaveillut tästä siitä saakka, kun isosiskoni aikanaan hänen lastensa ollessa pienempiä ehdotti tälläistä reissua ja se jäi tekemättä. Kuitenkin omiin ajatuksiin tämä on iskostunut ja omalta osaltani sain vihdoin toteuttaa.

Lähdimme aamulla vähän vaille klo 10 ajamaan kohti Naantalia. Ajamisiin meni n. 2 tuntia ja pienoinen aika etsittiin parkkia ja onneksi sen suht läheltä löydettiinkin. Huonosti parkkitilaa Muumimaailmaan tulijoille ihan lähistöllä, useimmat joutuvat varmasti kävelemään pidemmän matkan Muumimaailman porteille.

Kuitenkin, me menimme ekaksi syömään Mamman buffettiin, joka oli hintansa väärti. Veeakin söi ennätysnopeasti ruuan, sillä itse ehdin hakemaan ruuan omalle lautaselle ja ottaa muutaman suupalan, kun jo Veealla lautanen oli tyhjä.

Ruokailun jälkeen Patu ja Veea menivät edeltä jo katselemaan Muumitaloa ja minä ja Eevikki kävimme Nipsun putiikissa ostoksilla. Sieltä menimme myös Muumitalolle, jossa Haisulia halattiin ja heti perään olikin ohjelmana Aliisan jumppatuokio, jossa Veea oli heti mukana.

Sieltä Veea meni liukurimäkeen ja laski muutaman kerran ennen kuin mentiin mukaan Jäärouvan tanssiin. Tämän jälkeen mentiin tutkimaan Muumitalo ja Hemulin koti ja uimakoppi.

Aika pitkälti oltiin Muumitalon edustalla, jossa puuhaa riitti 2,5 tuntia. Kokeilimme lumikenkiä ja suksia. Aika meni niin nopeasti, olisin halunnut olla kauemmin, mutta olisi tarvinnut lähteä kotoa ajamaan aikaisempaan. Toisaalta 2,5 tuntia reipasta pihallaoloa on aika paljon ja siinä ajassa ehti väsymään.

Voin kyllä suositella lämpimästi Muumimaailman taikatalvea muillekkin. Ensi vuonna aion mennä uudestaan ja ehkä myös kesällä, vaikka tästä saimme Patun kanssa erimielisyyttä aikaan :D

Laskiaista ja ystävänpäivää

Hyvää laskiaistiistaita ja ystävänpäivää kaikille! 

En oo oikein ehtinyt bloggailla, kun ollut niin paljon kaikenlaista muuta. Postausideoita kyllä kertynyt varastoon monenmonta. 

Tänään olen kutsunut muutamia äiti-vauvaystäviä meille kakulle ja kahville. Samalla saan testattua omia taitojani kakun leipomisessa ja koristelussa, mutta en edelleenkään ole siinä hyvä.

Nyt kyllä mielestäni onnistuin tekemään kivannäköisen kakun. Koristeena käytin minun ja Veean yhdessä askartelemia ystävänpäiväkortteja, jotka sinitarralla kiinnitin grillitikkuun. 

Kakun päälle rouhin Geisha suklaalevyn, ettei kakku olisi niin paljaan näköinen, vaikka tuo sydänkoriste tuohon päälle laitettiinkin. Ja kuuluuhan Geisha-suklaa ystävänpäivään :)

Kakkupohjan teen aina samalla ohjeella anopilta saamastani kirjasta. Se on gluteeniton ja nopea tehdä. Täytteenä maustamaton tuorejuusto, vaniljatuorejuusto ja kermaseos, johon olen lisännyt hiukan sokeria ja vaniljauutetta. 

Tammikuu OHI!

Tammikuu meni ohi niin, että hujahti. Piti useinkin tulla tänne postaamaan, mutta ei ole tosissaankaan ehtinyt. Olen askarrellut Eevikin synttärikutsuja ja niihin motivaatio oli ihan totaalisesti hukassa, mutta sain kuin sainkin lähes kaikki kutsut tehtyä. Yhdelle kummille on vielä postittamatta kutsu, motivaatio hukassa xD

Viikonloppuna olisi edessä kaverisynttärit ja huomenna viimeistään pitäisi käydä kaupassa ja siivota synttäreitä varten. Teemana on Eevin lempiohjelma Nalle, apina ja ankka. Näistä askarteluista piti tulla postaamaan, mutta se jäänee nyt myöhemmäksi, samoin kuin ale-ostosten esittely.

Aateltiin ottaa tavaksi soittorinki, jolloin soitellaan läheisille ihmisille kuulumisia, kun lähes aina ei ehditä näkemään kuukauden aikana, niin kiva edes soitella. Monen kanssa pystyy ottamaan vieläpä videopuhelua whatsappin kautta.

Uusi vuosi

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Piti jo eilen tehdä tämä postaus, mutta en ehtinyt. Ulkoiltiin tyttöjen kanssa kahteen kertaan, oli ruuanlaittoa ymd kotihommaa ja illalla vielä Patun kaveri kävi kylässä. 

Tänään on juostu kaupungilla vaateostoksilla. Eevikki tarvitsi uusi bodyja ja housuja, kun Veealta ei ole jäänyt tämänhetkistä kokoa. 

Mutta uuteen vuoteen palatakseni, niin haikeudella otettiin uusi vuosi vastaan, vaikka vuosi 2017 oli henkisesti raskas muutamien ihmisten takia. Muuten vuosi oli tosi ihana, kun meidän rakas Eevinki syntyi ja Veeasta tuli isosisko. Ihmisenä on tullut kasvettua. Ihania uusia ystäviä sain ja muutaman vanhan ystävän kanssa lähentyi. Ja muutamat jäivät kokonaan elämästä.

Uuden vuoden aattoa vietettiin kotosalla perheen kesken ja syötiin hyvää ruokaa. Illalla siivoilin tyttöjen vaatekaappeja. Välillä käytiin katsomassa raketteja. Patu meni yöksi töihin ja me aika pian siitä nukkumaan. 

Lupauksia en uudelle vuodelle tehnyt. Sen sijaan loin muutaman tavoitteen:

- max. 2 herkkupäivää viikossa
- ulkoillaan useammin ainakin 7-8 tuntia viikossa
- leikin enemmän lasten kanssa ja luen enemmän kirjoja heille
- saan säästöön rahaa tuntuvasti vuoden loppuun mennessä

Joululahjavinkki: Pienet lahjapussit

Itse haluan jouluna muistaa myös ystäviäni ja siihen sopii loistavasti tälläiset lahjapussit, jotka sisältää siiderin, karkkia ja muutaman tuoksutuikun. 

Tämä sopii myös joululahjana vaikkapa siskolle, veljelle tai työkaverille. Pieni ihana joululahja ja edullinen. Itse tykkäisin saada juurikin tälläisen lahjan, sillä mikä sen parempaa, kuin saada jouluun pientä nautintoa herkkukarkkien, siiderin ja tuoksutuikkujen kanssa. Tai sitten jättää siideri odottamaan uuttavuotta.

Ja ystävälle, joka ei käytä alkoholia, voi tilalle laittaa jonkun kivan limun, joita kaupoissa on useita erilaisia. 

Mummous ei ole kilpailu

Otin kuvan Kodin Kuvalehden jutusta, koska olen toisinaan kokenut, että osa mummuista kilpailee keskenään ja itse en siedä sitä yhtään. 

Itse yritän opettaa Vellan ja Eevikin siihen, että arvostaa ja rakastaa kaikkia isovanhempiaan tasapuolisesti, myös niitä lisäisovanhempiaan eli minun kummeja. 

Tähän on hyvin sanottu miten mummojen tulisi olla luottavaisia itseensä ja siihen, että heillä on oma merkitys lapsensa elämässä. Omasta mielestäni pitää myös kyetä muistamaan, että toisilla isovanhemmilla on myös lapsen elämässä paikka eikä itse yrittää täyttää jokaista niistä paikoista. 

Turo's Heavy Kebab

Me oltiin tiistaina ystäväni/Eevikin kummitädin ja tyttöjen kanssa Turo's Heavy Kebabissa syömässä. Oltiin kävelemässä värikylpyyn päin ja huomasin heidän kylttinsä. Siitä se idea sitten lähti, kun muistelen monen paikkaa kehuneen.

Paikka oli oikein viihtyisä ja vaikka paikka on pieni, niin silti siellä oli hyvin tilaa ja mekin mahduttiim lastenrattaiden kanssa mallikkaasti sisään. Meidän lisäksi tuolla ei sillä hetkellä ollut muita ja ihana rauhallisuus vallitsi. Eevikki nukkui koko ruokailun ajan ja sen jälkeenkin vielä. 

Ruokalista oli yhdellä seinällä olevassa taulussa. Valinnanvaikeutta oli ilmassa, mutta päädyin kuitenkin ottamaan itselleni kanapitan ja Vellalle ranskalaiset, joita itsekin söin.

Ranskalaiset olivat tosi isot ja hintaa niillä oli 4,50€. Kanapita oli tosi iso, nälkä kyllä lähti ja hintaa 10€. Hinta-laatusuhde on kohdallaan. Jatkossa aion käydä täällä syömässä kun tekee kanapitaa mieli tai jos kebabia alkaa jostan syystä tekemään mieli, sillä suomalaisuus on aina iso plussa :)