perjantai 22. helmikuuta 2019

Tubetour 2019



Oltiin tänään Tubetourissa minun kummipojan kanssa. Hän itse haaveilee tubettamisesta, oikeastaan on tehnyt muutaman videon kyllä jo. Kuitenkin myös hän seuraa tubettajia, kuten itsekin. Tosin ennen tätä viikkoa itselle ei ollut kukaan muu tuttu kuin Herbalisti ja hänenkään videoita en ole aikaisemmin katsonut. 

Kaikkiaan 6 vuotta olen Youtubesta eri tubettajia seurannut, enää en niin aktiivisesti, kun on nuo lapset, vaikka välillä heidänkin kanssaan katsotaan tubaajia mm. Kakkumonsteri on meidän Vensku yksi lemppari :) 

Tällä viikolla kuitenkin vähän perehdyin muutamaan Tubetourissa olevaan tubettajaan ja tilasin Jennysvoices sekä ZoneVD kanavat. Näistä tubettajista tuli heti suosikkeja. Ihan kaikkiin en ole perehtynyt vielä ja aion kyllä tsekata kaikki. Ja onneksi olen vähän kaikesta kiinnostunut ja suht avoin, niin uskon myös muiden Tubetourin tubettajan päätyvän tilaukseen.




Mitä sitten pidin Tubetourista?

Tapahtuma oli ihan ok, kivaa oli olla mukana ja tubettajista huokui se innostus ja positiivisuus olla mukana Tubetourissa ja ottaa fanit huomioon. Kuitenkin Puuvilla oli tämä kokoiselle tapahtumalle liian ahdas. Isompi halli olisi tarvinnut olla, sillä faneja oli niin paljon. 

Myös tapahtuman kesto olisi saanut olla laajempi, tällöin kauppakeskus olisi ollut oikea paikka, koska lavashow olisi voinut olla vaikka 2-3 kertaa päivän aikana ja samoin tuo meet & Greet ja näin olisi mahdollisesti paremmin jaksanut keskittyä lavashowhun ja olisi päässyt tapaamaan suht nopsakkaan näitä tubettajia.

Odotin, että tapahtumassa tubettajia olisi ollut omat loosit/teltat, joissa heitä olisi päässyt tapaamaan yksittäin ne fanit, ketkä juuri heitä fanittaa. Mene ja tiedä, en tietysti ole ekspertti näissä tapahtumien järjestelyssä, mutta aina voi sanoa omat kehitysideansa.

Mutta tämä toki oli tyhjää parempi ja saatiin edes jotain kuvia ja vähän jaksettiin seurata lavashowta. Suunniteltiin jo kummipojan kanssa tuonne Tubetour risteilylle menemistä, jos siellä onnistaisi nämä yhteiskuvat, kun kummipoika niin kovasti haluaisi tavata Herbalistin. Jos lippuja vaan on jäljellä risteilylle, niin ensi viikolla aion ne ostaa. 

keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Kirjasto on tärkeä paikka



Itselle lapsi arjessa tärkeä paikka on kirjasto. Olen itse teininä käynyt paljon kirjastossa, vaikka aina lainani ovat olleet myöhässä ja on edelleen. Kuitenkin muistan ainakin pari kertaa, ellen useammin kuukaudessa käyneeni kirjastossa lukemassa Demi-lehden sekä useita muita lehtiä ja sarjakuvia. 



Kirjastosta tuli myös usein lainattua musiikkia sekä elokuvia. Jonkun verran luin myös kirjoja, erityisiä lempikirjasarjojani oli The Babysitters Club ja Neiti Etsivät. 



Niin ja kävi hän ala-asteikäisenä jo paljon kirjastossa, silloin usein lainasin videoita, nyt en muista enää nimiä. Käytiin myös kavereiden kanssa usein leikkimässä ja piirtelemässä kirjaston leikkihuoneessa. 

Nyt haluan tutustuttaa omat lapseni kirjaston ihmeisiin. Kirjasto on niin kätevä paikka, jos ei halua kaikkia kirjoja ja lehtiä ostaa itselleen, niin niitä voi mennä lukemaan kirjastoon ja lainata kotiin. Jos taas epäröi jonkun kirjan ostamista, niin kirjasto on oiva paikka ensin lukea kirja ja jos se oli kiva, niin sitten ostaa itselle. 



Meillä tällä hetkellä esimerkiksi Koiramäen kesä kirja lainassa, meinasin sen ennen joulua meille ostaa ja nyt ne on loppu Prismasta, joten ajattelin, että lainaamme ensin kirjastosta ja katsomme millainen kirja on ja vasta sitten ostan meille. Vaikka Mauri Kunnaksen kirjat ovat aina hyviä. 

Kirjaston lainaustarjontakin on laajentunut siitä mitä se on ollut omassa lapsuudessa. Nykyään saa lautapelejä, pelejä eri konsoleihin sekä liikuntavälineitä. Meillä tällä hetkellä onkin lainassa yksi lautapeli sekä Xbosone konsolille 3+ peli Overcooked.

Näistä tulossa omat postauksensa.
Käytkö itse kirjastossa? 

perjantai 1. helmikuuta 2019

Isovanhemmuus, mitä se mielestäni on?

Olen kiinnostunut tästä aiheesta parisen vuotta sitten, kun Venla oli vähän pienempi, mutta kuitenkin jo sen verran iso, että isovanhempien kanssa alkoi olla enemmän toimintaa.

Aiheesta olen lukenut paljon erilaisia juttuja, joissa korostetaan isovanhemmuutta vähän liikaa ja siitä saa usein kuvan, ettei vanhemmuus tarjoa lapselle mitään niin hienoa kuin isovanhemmuus. Mielestäni se on väärin ja siksi haluan puhua tästä aiheesta oman mielipiteeni.


Itse arvostan kyllä isovanhemmuutta ja pidän tärkeänä, että isovanhemmat ovat mukana lasten elämässä. Haluan, että omilla lapsillani on molemmat isovanhemmat mukana.

Minusta nykypäivänä isovanhemmuus ei huomioi sitä, että meitä vanhempia on erilaisia.

Toiset meistä lapsia hankkineista vanhemmista ovat enemmän sellaisia, jotka haluavat panostaa omaan vanhemmuuteensa, olla läsnä, opettaa lapselle kaikkea ja tehdä lapsen kanssa kaikkea kivaa. Me ikään kuin elämme omaa lapsuutta uudelleen omien lastemme kautta.

Isovanhempien tulisi siis ymmärtää myös, että me ei välttämättä haluta antaa lapsia niin paljon hoitoonkaan isovanhemmille, vaan haluamme itse tehdä lapsemme/lapsiemme kanssa reissuja yms.

Isovanhemmille tulee oma aikansa siihen
sitten, kun me vanhemmat haluamme ja se myös isovanhemmille sopii.


Toiset meistä taas haluaa antaa enemmän aikaa isovanhemmille olla omien lasten kanssa ja auttaa arjen asioissa.

Tästä vanhemmuudesta ja isovanhemmuudesta tunnutaan tekevän joku kilpailu ja itsekin siihen kilpailuun lähtee mukaan.

Vanhemmuus kuitenkin on ihan yhtä arvokasta kuin isovanhemmuus ja tarjoaa lapselle ihan yhtälailla ihania muistoja, korvaamattomia sellaisia. Vanhemmat tarjoavat ihan yhtälailla lapselle sen rakastavan, uniikin ja korvaamattoman kodin. Ei vain isovanhemmat.

Isovanhempien tulee kunnioittaa myös vanhempia eikä elää omaa vanhemmuuttaan uudestaan. Ei ainakaan liiaksi asti. Meille vanhemmille pitää antaa tilaa olla vanhempia ja rakastaa lasta. Se on meidän tehtävä. Ja siksi me olemme lapsia halunneet, emme siksi, että vanhemmistamme tulisi isovanhempia.

Haluan siis vain sanoa, että molemmat sekä vanhemmat että isovanhemmat molemmat tarjoavat lapselle jotain ainutlaatuista ja omalla tavallaan.


Isovanhempien kuitenkin tulee kunnioittaa omien lastensa sääntöjä lastenlasten kanssa sekä kuulostella ja neuvotella asioista. Eikä tule ottaa rooliaan isovanhempana liian tosissaan. Näin vältetään myös niitä riitoja.

Ja isovanhempien pitää myös muistaa kunnioittaa puolin ja toisin toisia isovanhempia ja yhteisissä tilaisuuksissa antaa tilaa myös toisille isovanhemmille.

Tällaisia ajatuksia minulla on isovanhemmuudesta, toivottavasti saatte ajatuksistani kiinni.

Mitä mieltä te olette isovanhemmuudesta?